Mistä metsä-innostukseni lähtikään?
...vauhtini hidastui tarpeeksi, että ehdin nähdä ympärilleni.


Olen aina tykännyt liikkua metsässä, mutta aikaisemmin ennemminkin "suoritin" metsäretkiä. Tein metsälenkkini sellaisella vauhdilla ja "kuntoilu-moodilla", etten ehtinyt nauttia kaikesta siellä paikanpäällä ja tajusin kaiken kolahtavan mieleeni ikäänkuin lenkin "jälkimainingeissa"...jälkeenpäin.

Vasta pieni loukkaantumiseni, hidasti vauhtiani metsäpoluilla ja katsoakseni ympärilleni, jouduin pysähtymään etten olisi kaatunut ja loukannut jo rikki mennyttä uudelleen.


... silloin aloin kokea elämyksiä reaaliajassa ja jo paikanpäällä ...tässä ja nyt.


...Ja yhtäkkiä alkoi tuntua, että minulle tarjotaan elämyksiä ihan sylin täydeltä!


Kaiken tämän haluaisin jakaa muillekin, varsinkin niille jotka eivät ehdi, uskalla, jaksa tai voi, metsään itse mennä.