Seittelin kaislikossakin suhisee

18.11.2017

Aamulla, ennen säätiedotuksen lupaamaa sadetta, suuntasin uudestaan Rantamo-Seittelin tekokosteikolle.

Näin jo kaukaa, että Rantamon puoleisella altaalla uiskenteli uljaasti pieni rypäs joutsenia, jotka huutelivat voimakkaalla äänellään tiedusteluhuutojaan, kun niitä lähestyi joku muu aamu-innokas taivaltaja.

Seurasin hetken joutsenten reagointia kulkijaan, koska tiedän joutsenten välillä puolustavan reviiriään melkoisenkin aggressiivisesti. Kulkija selvästi tiesi mitä teki ja osasi edetä varoen ja välillä pysähtyen, osoittamaan aikeensa vilpittömiksi ja kuin kyselläkseen joutsenilta lupaa edetä. Itse en välttämättä olisi uskaltautunut kokeilemaan onneani niin isojen ja ärhäköiden lintujen lähellä.

Päätin jättää kiusaamatta joutsenia enempää, ihan jo pelkästä kunnioituksesta suurikokoista lintua kohtaan ja koska pokkarikamerani ei ylettäisi kuitenkaan kuvaamaan uljaita valkoisia siivekkäitä. Jatkoin matkaani suunnitelmieni mukaisesti Seittelin puoleiselle kosteikolle. Takaraivossa on alkanut pikkuhiljaa itää järjestelmäkameran hankinta, niin on monta kertaa jo joutunut "tyytymään" tietynlaisiin kuvauskohteisiin ja yleensä tämä on tarkoittanut kohteen paikallaan pysymistä ja läheistä sijaintia. 

Tällä kertaa kuvauskohteeni kuitenkin innoittivat kehittymään enemmän taiteelliseen suuntaan ja sain vangittua muutamia kauniita muotoja ojan pientareilta ja kosteikkoaltaalta.

Tässä siis oma taiteellinen näkemykseni reissun kuvauskohteista.