Aamupala ulkosalla

19.05.2018

Mahtava aamupala kalliolla,

männyn vahvojen oksien alla,

kauniin sininen ja aurinko lämmin

taivaalla samalla.

Mietin availlessa retkieväsrasioita,

kuinka onkaan luonnossa ihania asioita.

Hämähäkkikin odotteli aamupalaansa vielä, keskellä taidokasta kutomaansa seittiä.

Innokkuus ihan näkyy kauniissa kukassa, ei valo ole siltä ainakaan hukassa.

Ketunleivät vähän uneliaina, vielä silmiään siristelivät auringossa.

Viehkot saniaiskiemurat odottivat lämpöä ja aurinkoa,

ihan vaan hetki niin metsä on täynnä uljaita saniaisia.

On vihreät alkunsa vielä ihan pienet,

vaan kohta kasvaa allaan jo suuret sienet.


Ehkä elämää ei ole kivissä, mutta entä näissä kuusivanhuksissa, tässä aurinkoisessa rivissä.



Ihana aurinkoinen koivikko ja heinä, tästäpä tulisi kaunis tapetoitu seinä.

Vielä paluumatkalla ojassa, aurinkoinen rentukka.

Miettiiköhän muurahainen mihin hämärtyessä ryhtyä ja kantaako mukanaan valoa kuin mustikankukan pientä kiinalaista lyhtyä?

Aurinko tekee säteillään tähteä,

eihän tästä loisteesta ja lämmöstä

tekisi mieli mihinkään lähteä.