Ajankohtaisuuksia
merkittäviä päiviä juhannuksesta jouluun sekä auringosta sateeseen

Lähdin kamerani kanssa pyöräretkelle ihanan raikkaaseen ja sateen huuhtelemaan luontoon.

Heräsin aamulla linnunlauluun ja mukavan raikkaan kesäilman tuulahdukseen pikkuisen tuuletusikkunan raosta. Siitä on suunnilleen vuosi, kun viimeksi olen niin voinut herätä.

Mielikuvitukseni ei pidä paineesta, eikä luova mieleni pakottamisesta. Siksi odotan rauhassa oikeaa tunnetta vaikka vähän pidempääkin, ennenkuin sallin itseni avata keskeneräisiä ajatuksiani näkyviksi. Kesän tulo, riittävä aika ja metsään pääsy ovat ihan avainasemassa luovuuteni pulppuamiseen.

Elämäntapojeni kalibrointi ja hienosäätö astetta terveellisempään suuntaan, ovat vaatineet vähän keskittymistäni viimeaikoina, siitä viimeaikainen hiljaiselonikin.

Olen oppinut sulkemaan häiriötekijöitä mielestäni ja nautin usein hiljaisuudesta, joka ei oikeasti ole edes hiljaisuutta. On eduksi osata sulkea ulkopuoliset äänet mielestään, jos ne häiritsevät keskittymiskykyä. Sivuhuomautuksena voisin mainita, että kun lähipiirissä pyörii perisuomalaisen ristiriitaisesti "puhumaton, viisaasti vaikeneva ääneen...

Itsenäisyyspäivän valmistautuessa illan hämärään ja odotellessa linnan juhlia, päätin käydä ihailemassa auringonlaskua läheisen järven rannassa.

Menin luontokuvauskurssille, jossa jo esittelykierroksella huomasin painivani muita kevyemmässä sarjassa ja olevani kokemattomuuttani ihan vihertävä tumpelo valokuvaamiseni kanssa. Useimmat kurssikaverini olivat kuvailleet jo useamman vuoden ja kuuluivat mielestäni minua paljon raskaampaan sarjaan?!